Tilanhallintaa analyysien avulla: maa, lanta, komposti, vesi, kasvit ja rehut – parempaa satoa ja kestävää kannattavuutta.
Tietoa maan ja rehun laadusta hevostiloille – tasapainoinen ruokinta ja hevosen hyvinvointi.
Laadukasta tietoa maan kasvukunnosta, ravinteista ja kasvien tuotosta – tukee parempaa tuotekehitystä ja tarkempaa, kestävää käyttöä.
Laadukasta tietoa maasta, kasveista ja rehusta – tukee hankintaa, jäljitettävyyttä ja kestäviä päätöksiä koko ketjussa.
Luotettavat maa-, kasvi- ja rehuanalyysit, selkeä tulkinta ja käytännön neuvot – parempaa satoa, kestävyyttä ja tilan kannattavuutta.
Analyysipalvelut metsätalouden tarpeisiin.
Datapohjaista tietoa maasta, kasveista ja ravinteista – tukee tarkempien koneiden kehitystä, tehokkuutta ja kestävyyttä.
Tarkat analyysit ja selkeä tulkinta – tukee kasvintuotannon optimointia, kestävyyttä ja neuvonnan kehittämistä osuuskunnille.
Maaperän ja ravinnetasapainon analyysit: tukee viheralueita ja golfkenttiä – terve nurmi ja kestävä, tehokas hoito.
Luotettavaa tietoa maasta, kasveista ja ravinteista – tukee päätöksentekoa, kestävää maankäyttöä, suunnittelua ja tutkimusta.
Varmennettua tietoa maan kasvukunnosta, sadosta ja ravinnevirroista – tukee rahoitusta, hiilimarkkinoita ja ESG-raportointia.
Tukee siementuottajia tutkimukseen perustuvilla ratkaisuilla – parempaa jalostusta, tuotantoa ja laadunvarmistusta.
Näytä toisella kielellä
Kloridi (Cl) yhdessä natriumin (Na) ja kaliumin (K) kanssa on välttämätön kehon solujen osmoottiselle paineelle ja siten kehon nestetasapainolle. Yhdessä nämä kivennäisaineet määrittävät rehuannoksen ja eläimen kationi-anionitasapainon (eli happo-emästasapainon).
Kloridi on tärkeä juoksutusmahassa, koska se osallistuu suolahapon (HCl) muodostumiseen ja siten alentaa mahahapon pH:ta. Lisäksi sillä on tärkeä rooli entsyymien tuotannossa (esimerkiksi tärkkelyksen sulatuksessa) sekä hengityksessä. Kloridi-ionit vaihdetaan keuhkoissa uloshengitettyyn CO₂:een.
Kloriditarve (CVB, 2016)
| Kategoria | g/kg kuiva-ainetta | g/eläin/päivä |
| Nuori karja 4 kuukaudesta alkaen | 0,6 | 2,2 |
| Nuori karja 9 kuukaudesta alkaen | 0,6 | 3,3 |
| Nuori karja 16 kuukaudesta alkaen | 0,6 | 4,6 |
| Umpilehmät (8–3 viikkoa ennen poikimista) | 0,7 | 7,7 |
| Umpilehmät (3–0 viikkoa ennen poikimista) | 0,8 | 8,5 |
| Lypsylehmät (20 kg maitotuotos) | 2,0 | 37 |
| Lypsylehmät (40 kg maitotuotos) | 2,8 | 66 |
Kloridin puute häiritsee elimistön elektrolyyttitasapainoa, mikä voi johtaa hengityksen hidastumiseen, väsymykseen ja ummetukseen. Tyypillisiä oireita ovat rehun ja veden syönnin väheneminen, mikä johtaa eläimen kunnon heikkenemiseen ja tuotoksen laskuun. Kloridipuutokset ovat kuitenkin käytännössä harvinaisia.
Kloridiylijäämä on myös käytännössä harvinaista; eläimet voivat helposti erittää ylimäärän lannan ja virtsan mukana. CVB (2005) ei siksi määrittele kloridille toksisuusrajaa. Yleensä rehuannoksen kloridipitoisuutta säädetään lisäämällä natriumkloridia (suolaa). Kun kloridi annetaan kalsiumkloridin muodossa, toleranssi on huomattavasti alhaisempi.
Märehtijöiden rehuanalyysitMärehtijöiden rehuanalyysit