Raakakuitu
Määritelmä
Kasvisolu koostuu solun sisällöstä ja soluseinästä.
- Solunsisältö sisältää aineita, kuten tärkkelystä, sokereita ja valkuaista, jotka ovat tärkeitä maidontuotannon kannalta.
- Soluseinä koostuu rakenteellisista hiilihydraateista, jotka antavat kasville rakennetta ja lujuutta.
Tärkeimmät soluseinän ainesosat ovat selluloosa, hemiselluloosa, pektiini ja ligniini.
Määritys ja koostumus
Raakakuitupitoisuus antaa viitteen rehuraaka-aineen soluseinien määrästä. Fraktio määritetään Weende-analyysillä, ja se on rehuraaka-aineen happo- ja emäsliukenematon jäännös, joka on vapaa rasvasta, typestä ja raakatuhkasta.
Kuitenkin:
- Raakakuitufraktio sisältää pääasiassa selluloosaa ja vain (vaihtelevasti) osan hemiselluloosasta ja ligniinistä.
- Lisäksi raakakuitupitoisuus on vaikein komponentti määrittää Weende-analyysillä.
Näistä syistä raakakuitufraktio soluseinien määrän indikaattorina on sittemmin korvattu ADF:llä, ADL:llä ja NDF:llä (määritetty Van Soest -menetelmän mukaan).
Raakakuidun rooli rehun arvioinnissa
Raakakuitua käytetään kuitenkin edelleen parametrina useissa tärkeissä rehuarvon laskentakaavoissa, kuten:
Rakennearvo
- Mitä korkeampi raakakuitupitoisuus, sitä korkeampi rehun rakennearvo.
- Riittävän korkea rakennearvo on välttämätön pötsin hyvän toiminnan kannalta ja ehkäisee pötsin happamoitumista.
Kylläisyysarvo
- Kylläisyysarvo kasvaa, kun rehun raakakuitupitoisuus kasvaa.
Maitotuotosyksikön laskenta
- Koska raakakuitufraktio myös osaltaan vaikuttaa energiamäärään, tämä fraktio sisältyy maitotuotosyksikön laskentaan.
Raakakuitupitoisuus yleisissä rehuissa
Karkearehuilla on korkein raakakuitupitoisuus kaikista rehuista:
- Nurmisäilörehussa noin 21–28 %
- Maissisäilörehussa 18–23 %
- Heinässä 30–35 %
- Oljessa jopa yli 40 %
Mitä pidempään kasvusto on pellossa, sitä enemmän siihen kertyy raakakuitua, ja sitä korkeammat ovat sen rakenne- ja kyllästysarvot. Intensiivinen lannoitus puolestaan johtaa yleensä alhaisempaan raakakuitupitoisuuteen.
