Fosfori (P) – maaperä ja kasvi
Fosforin saatavuus maassa
Maassa oleva fosfori (P) ei aina ole kasvien käytettävissä. Tähän vaikuttavat useat maassa tapahtuvat prosessit. Esimerkiksi kalsium, rauta, alumiini, maalaji, pH ja orgaanisen aineksen määrä vaikuttavat fosforin saatavuuteen.
Lannoitus sekä kosteus kasvukauden aikana vaikuttavat nurmen ja säilörehun fosforipitoisuuteen. Riittävä kosteus maassa saa fosfaatin liukenemaan. Riittävä kosteus auttaa fosforia liukenemaan, jolloin kasvit pystyvät ottamaan sen käyttöön.
Keskimäärin ensimmäiseen korjuun säilörehussa on noin 4 grammaa fosforia kiloa kuiva-ainetta kohti. Lohkoilla, joilla fosforia poistuu sadon mukana jatkuvasti enemmän kuin sitä lisätään, maan fosforitilanne heikkenee ajan myötä – ja tämä näkyy lopulta myös kasvien ravinnepitoisuuksissa.
Fosforipitoisuus rehuissa ja kasveissa
Väkirehut sisältävät yleensä enemmän fosforia kuin karkearehut. Kasvuvaihe vaikuttaa myös pitoisuuteen: mitä vanhempi kasvi, sitä alhaisempi P-pitoisuus. Fosforipitoisuudeltaan melko korkeita karkearehuja ovat tuore nurmi, nurmisäilörehu ja mäski, kun taas esimerkiksi olki (varsinkin myöhäisemmässä kehitysvaiheessa) sekä perunatuotteet sisältävät fosforia melko vähän..
Fosforipitoisuus eri karkearehuissa (g/kg KA)
Eurofins Agro, data 2009–2013
| Rehutyyppi | Keskiarvo | Tavoitealue |
| Tuore nurmi | 4,1 | 3,0–4,5 |
| Nurmisäilörehu | 3,9 | 3,0–4,5 |
| Maissisäilörehu | 1,9 | 1,8–2,5 |
| Sinimailanen | 3,4 | 3,0–4,0 |
