Mietityttääkö viljelymaan raskasmetallianalyysin tarve? Tämä usein kysyttyjen kysymysten kooste on tarkoitettu viljelijöille ja muille toimijoille, jotka käyttävät jätevesilietteitä sisältäviä lannoitevalmisteita maa- ja puutarhataloudessa.
Ohjeistus perustuu 03/2026 voimassa olevaan lainsäädäntöön, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön asetukseen lannoitevalmisteista (MMMa 964/2023) ja asetukseen lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (MMMa 357/2025).
1. Tarvitaanko viljelymaan raskasmetallianalyysi aina, kun käytetään jätevesilietettä sisältävää lannoitevalmistetta?
Ei tarvita. Voimassa oleva lainsäädäntö ei edellytä viljelymaan raskasmetallianalyysiä automaattisesti jätevesilietettä sisältävän lannoitevalmisteen käytön yhteydessä.
2. Milloin viljelymaan raskasmetallianalyysi on pakollinen?
Viljelymaa on analysoitava haitallisten metallien osalta ennen jätevesilietteen levitystä, jos viljelymaan pH on alle 6.
3. Miksi pH-raja on asetettu juuri tasolle 6?
pH-raja 6 on valittu, koska maaperän happamuus vaikuttaa merkittävästi raskasmetallien liukoisuuteen ja kasveille saatavuuteen.
Happamassa maassa raskasmetallit, erityisesti kadmium, nikkeli ja lyijy, ovat:
- liukoisempia
- helpommin kasvien otettavissa
- alttiimpia siirtymään satoon ja edelleen ravintoketjuun.
Kun maan pH on vähintään noin 6, raskasmetallit sitoutuvat maahiukkasiin selvästi paremmin, eivätkä ne yleensä ole yhtä helposti kasvien käytettävissä. Tällöin riski sadon tai rehujen kautta tapahtuvaan kertymiseen on olennaisesti pienempi.
pH-raja ei siis ole satunnainen hallinnollinen arvo, vaan se perustuu:
- maaperäkemiaan
- raskasmetallien käyttäytymiseen eri pH-olosuhteissa
- riskinhallintaan elintarviketurvallisuuden näkökulmasta.
Siksi lainsäädännössä pH 6,0 toimii kynnysarvona, jonka alapuolella viljelymaan raskasmetallipitoisuudet on varmistettava analyysein ennen puhdistamolietteen käyttöä.
4. Mistä viljelymaan pH-tieto saadaan?
Viljelymaan pH-tieto saadaan voimassa olevasta viljavuustutkimuksesta.
Erillistä pH-mittausta tai uutta näytteenottoa ei vaadita, jos viljavuustutkimus on voimassa.
5. Jos viljelymaan pH on vähintään 6, voiko raskasmetallianalyysi silti olla tarpeen?
Kyllä, mutta vain poikkeustapauksessa. Jos haitallisten metallien kuormituksen perusteella on syytä olettaa, että sallittujen pitoisuuksien raja-arvot voivat ylittyä, viljelymaa on analysoitava viiden vuoden välein ennen lietteen käyttöä. Tämä on riskiperusteinen vaatimus, ei automaattinen velvoite.
6. Perustuuko analyysivelvoite varmuuden vuoksi -periaatteeseen?
Ei perustu.
Raskasmetallianalyysin velvoite perustuu:
- viljelymaan pH-rajaan, tai
- riskiperusteiseen harkintaan (todellinen syy olettaa raja-arvojen ylitystä).
Pelkkä jätevesilietteen käyttö tai yleinen varovaisuus ei ole peruste analyysivelvoitteelle.
7. Liittyvätkö pilaantuneen maan (PIMA) raja-arvot tähän arviointiin?
Eivät liity.
Pilaantuneiden maiden raja-arvot (ns. PIMA-sääntely) on tarkoitettu maaperän pilaantuneisuuden arviointiin, eikä niitä sovelleta jätevesilietteitä sisältävien lannoitevalmisteiden käyttöedellytysten arviointiin MMMa 964/2023:ssa.
8. Milloin viljelymaan raskasmetallianalyysiä ei edellytetä?
Viljelymaan raskasmetallianalyysiä ei edellytetä, jos seuraavat ehdot täyttyvät samanaikaisesti:
- viljelymaan pH on vähintään 6 ja
- lohkolla ei ole tunnistettua erityistä raskasmetallien kuormitushistoriaa, ja
- ei ole muuta perusteltua syytä olettaa haitallisten metallien raja-arvojen ylittymistä.
Tällöin jätevesilietettä sisältävää lannoitevalmistetta voidaan käyttää ilman viljelymaan raskasmetallianalyysiä.
9. Mitkä ovat viljelymaan raskasmetallien enimmäispitoisuudet puhdistamolietteen käytössä?
Viljelymaan raskasmetallien enimmäispitoisuudet on määritelty puhdistamolietteen peltokäyttöä koskevassa sääntelyssä. Näitä arvoja sovelletaan silloin, kun viljelymaa analysoidaan MMMa 964/2023:n mukaisesti (esimerkiksi pH-rajan alittuessa tai riskiperusteisesti).
Viljelymaan enimmäispitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta)
| Alkuaine | Enimmäispitoisuus |
| Kadmium (Cd) | 0,5 mg/kg |
| Elohopea (Hg) | 0,2 mg/kg |
| Lyijy (Pb) | 60 mg/kg |
| Nikkeli (Ni) | 50 mg/kg |
| Kromi (Cr) | 100 mg/kg |
| Kupari (Cu) | 100 mg/kg |
| Sinkki (Zn) | 200 mg/kg |
Nämä pitoisuudet kuvaavat viljelymaan kokonaispitoisuuksia ja ovat selvästi alempia kuin pilaantuneiden maiden arvioinnissa käytettävät PIMA-arvot.
10. Miksi viljelymaan raskasmetallianalyysissä ei tutkita arseenia?
Viljelymaan raskasmetallianalyysissä ei tutkita arseenia, koska maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (964/2023) ei edellytä arseenin analysointia viljelymaasta puhdistamolietteen käytön yhteydessä.
Arseeni kuuluu:
✅ lannoitevalmisteen (puhdistamolietteen) analysoitaviin haitallisiin metalleihin
❌ ei viljelymaan analysoitaviin haitallisiin metalleihin.
Tämä johtuu siitä, että arseeni on Suomessa usein luontaisesti esiintyvä alkuaine, eikä sen pitoisuuden vaihtelut viljelymaassa yleensä liity puhdistamolietteen käyttöön. Riskinhallinta kohdistuu arseenin osalta lannoitevalmisteeseen, ei peltomaahan.
11. Mitä tapahtuu, jos viljelymaan raskasmetallipitoisuus ylittää sallitun rajan?
Jos viljelymaan analyysissä todetaan, että yksi tai useampi edellä mainittu enimmäispitoisuus ylittyy, seuraukset ovat yksiselitteiset:
❌ Puhdistamolietettä tai sitä sisältävää lannoitevalmistetta ei saa levittää kyseiselle lohkolle.
❌ Levitystä ei sallita, vaikka pH olisi ≥ 6.
✅ Lohkoa voidaan edelleen käyttää normaaliin viljelyyn muilla lannoitteilla.
✅ Rajoitus koskee nimenomaan jätevesilietteitä sisältäviä valmisteita.
Kyse ei ole määräaikaisesta kiellosta, vaan rajoitus on voimassa niin kauan kuin pitoisuus ylittää sallitun rajan.
12. Voiko lohkoa käyttää puhdistamolietteelle myöhemmin, jos se on kerran kielletty?
Kyllä, mahdollisesti, mutta vain tietyin edellytyksin.
Lohko voi palata puhdistamolietteen käyttöön, jos:
- myöhemmässä viljelymaan raskasmetallianalyysissä todetaan, että kaikki pitoisuudet alittavat sallitut enimmäisarvot.
Pelkkä ajan kuluminen ei riitä. Ratkaisevaa on aina uusi analyysitulos, ei se, kuinka kauan lietettä on oltu käyttämättä.
13. Miten pH-vaatimus ja raskasmetallien raja-arvot liittyvät toisiinsa?
pH-vaatimus ja raskasmetallien raja-arvot ovat kaksi eri asiaa, joilla on eri tehtävä.
- pH-raja (<6) ratkaisee sen, pitääkö viljelymaasta ylipäätään tutkia raskasmetallit ennen lietteen käyttöä.
- Raskasmetallien enimmäispitoisuudet ratkaisevat sen, saako puhdistamolietettä käyttää lohkolla, jos analyysi tehdään.
Näitä ei pidä sekoittaa keskenään:
- Korkea pH ei “hyväksy” korkeita raskasmetallipitoisuuksia.
- Raskasmetallien raja-arvot eivät liity pH-tulokseen, vaan ne ratkaisevat suoraan, saako lietettä käyttää vai ei.
Toisin sanoen: pH kertoo, tarvitaanko tutkimus – raskasmetallien analyysitulos kertoo, saako lietettä käyttää.
14. Lyhyt käytännön yhteenveto
✅ pH ≥ 6 → analyysiä ei yleensä vaadita.
✅ Jos analyysi tehdään ja arvot ovat rajoissa → lietteen käyttö sallittua.
❌ Jos jokin raskasmetalli ylittää rajan → lietettä ei saa levittää lohkolle.
❌ PIMA-raja-arvoja ei sovelleta tähän arviointiin.
Kun pohdit, mikä analyysi tukisi parhaiten tilasi toimintaa, asiantuntijamme auttavat mielellään! Lue lisää maanviljelyn palveluistamme täällä tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme! 🌱
Eurofins Viljavuuspalvelu Oy (T096) on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2017. Analyysimenetelmämme ovat laajasti akkreditoituja, esimerkkinä maalajin- ja multavuuden määritys aistinvaraisesti ainoana laboratoriona Suomessa. Työntekijämme tutkivat sinunkin näytteesi ammattitaitoisesti.